Ari Jalosen blogi

Blogi

Arin silta- ja risteyspaketti - korjausvelan taklauspaketti (12.06.2018)

Tämä on ensimmäinen osa kirjoitussarjaani Korjausvelan Taklauspaketti, jossa käsittelen konkreettisia toimia 2000-luvulla valtavaksi paisuneen korjausvelan selättämiseksi hallitusti.

---

Hallitus on panostanut korjausvelan hallintaan, vaikka maamme taloustilanne on ollut haasteellinen. Seuraavalla valtiontalouden kehyskaudella rahoitus uhkaa pudota samalle alhaiselle tasolle, jolla se oli edellisellä hallituskaudella. Korjausvelka on jälleen vaarassa kasvaa.

Näin ei saa tapahtua! Vaikka seuraava valtiontalouden kehys osuukin pääasiassa seuraavalle hallituskaudelle, on minun vastuullisena poliitikkona tehtävä uusia esityksiä tilanteen korjaamiseksi. Korjausvelka ei saa aiheuttaa liian suurta taakkaa tuleville sukupolville. Mikä sitten ratkaisuksi?

Viime viikonloppuna Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n liittokokous peräänkuulutti miljardin euron lisäystä vuotuiseen rahoitukseen. Tämä raha tulisi varmasti tarpeeseen, mutta on epätodennäköistä, että seuraavalla hallituksella olisi tällaista lisäpottia jakaa vuotuiseen tienhoitoon, korjausvelan poistoon ja uusiin tieinvestointeihin. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta pohtinut työryhmä esitti rahoituksen nostamista 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämäkin summa voi jo olla haasteellista toteuttaa. Kuinka siis saamme rahat riittämään kaikkeen? Korjausvelka on saatava kuriin, logistiikkakustannuksemme on pidettävä kohtuullisina ja samaan aikaan on uskallettava suunnata rohkeasti tulevaan. Käsissämme on vaikea yhtälö.

Esitän tässä pari ideaa, jotka eivät maksa maltaita, mutta auttavat alkuun. Esitän kahta teemapakettia silta- ja risteyspaketeiksi. Niihin tarvitaan 100 + 100 miljoonaa euroa vuodessa. Rahoille tulee aina myös osoittaa lähde ja näiden investointien kohdalla pienentyneet logistiikkakustannukset voidaan nähdä tulona. Kyseessä on siis selkeät investointipaketit tulevaisuuteen. Mielelläni esittäisin suurempiakin summia infran parantamiseen, mutta pienemmät summat ovat realistisempia toteuttaa, ne ottavat silti tilanteen haltuun. Miljardeista voimme vain haaveilla.

Vahvempia siltoja

Suomessa aiotaan kasvattaa kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien pituuksia sekä puoliperävaunuyhdistelmien kokonaismassoja. Ilmastokin kiittää, kun yhdessä rekassa kulkee entistä enemmän tavaraa. Suurempien ajoneuvojen myötä liikenneinfra joutuu kovemmalle rasitukselle. Haastetta aiheuttaa etenkin siltojen kantavuudet. Kun Suomeen määritellään liikenteen runkoverkkoa, on huolehdittava, että siihen kuuluvat tiet sopivat yhteen ajoneuvojen kasvavien massojen ja mittojen kanssa. Aivan jokaisessa mutkassa ja notkelmassa näillä ns. HCT-rekoilla ei tarvitse jatkossakaan kulkea, mutta en silti asettaisi tiekohtaisia pituusrajoituksia. Ammattikuski osaa itsekin arvioida pystyykö tiellä turvallisesti liikkumaan pitkällä ajoneuvoyhdistelmällä. Siltojen muodostama rajoite tehokkaan ja ympäristöystävällisemmän logistiikan harjoittamiselle on kuitenkin poistettava määrätietoisesti. 100 miljoonan euron siltarahoitus on realistinen toteuttaa, eikä kuumenna markkinoita tarpeettomasti.

Rekkaystävällisempiä risteyksiä

Aika harvoin keskusteluun nousee risteyksien erkanemis- ja kiihdytyskaistojen merkitys raskaan liikenteen polttoaineen kulutukseen ja sitä kautta yrityksien logistiikkakustannuksiin. Tässä asiassa turvallisuus kulkee käsi kädessä energiatehokkuuden kanssa. Pitkät erkanemis- ja kiihdytyskaistat, riittävä näkyvyys ja loivennetut kaarteet auttavat välttämään turhia jarrutuksia ja kiihdytyksiä. Näin voimme sujuvoittaa liikennettä ja parantaa energiatehokkuutta pienin kustannuksin. Tähän laittaisin myös 100 miljoonaa euroa vuodessa.